Konkareiden terveiset Euroopasta

Lohjalaiset Maija Wikström ja Ahti Nauska ovat jo reissaamisen konkareita. Mutta vasta kun kalusto on vaihdettu uuteen ja tekniikkaa on mukana kaikenlaista, vaikeudet alkavat.

Tämä oli jo 14 perättäinen vuosi Etelä-Euroopassa. Tuntuu omituiselta, kun aikanaan matkustelimme vähäisellä kokemuksella ikääntyneillä matkailuautoilla, paperisten karttojen ja tai Route 66:n / läppärin/GPS-ohjelmalla asiat menivät pääpiirteittäin putkeen.

Nyt kun ollaan ns. konkareita oltu ja kalusto uudehkoa ja kaiken pitäisi olla viimeisenpäälle kunnossa niin tökkii.

Vastoinkäymiset alkoivat jo vuonna 2009. Uuden auton lasinpyyhkijät korjattiin Budapestissa, seuraavaksi 2010 Ranskan Valensiassa starttimoottorin pultit kiristyivät omituisesti poikki, asia paljastui seuraavassa pysähdyksessä n. 300 km päässä Motbelierissä ja kas kummaa, meille ilmoittautui korjauspartiokin ja pyysi odottamaan kaikessa rauhassa, heitä tulee apua? Ihmettelimme kyllä, mistä he tiesivät, että juuri meillä on ongelmia? No olimme yhteydessä vakuutusyhtiö Fennian välittämään SOS-palveluun Kööpenhaminaan, joka valisti ranskan maantierosvoista ja tuo SOS-palvelu pelasti meidät niiden kynsistä.  

Nyt 2011 loma meni näin

Lähtöpäivän perjantai iltana jo satamassa sattui korvaan. Virossa ja Latviassa sekä Liettuan pohjoisosassa paistoi aurinko, muutamia iloisia suomalaisia matkailuautoja tuli vastaan. Mieli oli korkealla, vaikka kurkkukin oli lievästi kipeä. Etelä-Liettua-Puola-Itävalta välisen matkan n. 1 600 km satoi vettä ja rankasti  lämpötila 12-16 C. No, kohdemaa lähestyi.

Italiassa Venetsiassa oli jo lämmin +35C, mutta moottorin huoltoilmoitus ilmestyi kojelautaan ja n. 20 km päässä kohteestamme Comaccio, moottorin häiriövalo syttyi ja meno alkoi hiipua. Koska olimme vierailleet alueella aiemminkin, tiesimme tienvarressa olevan merkkihuoltoliikkeen. Korjaamolle ja töpseli kiinni tietokoneeseen: vastauksena lämpöjen säätörele tökkii? Lämmöt toki olivat normaalit, liittimiä putsattiin, joten kaikki OK. Koko homma vei puoli tuntia. Korjaus ei maksanut mitään mutta pomo sai meiltä kakskymppisen. 

Perillä olikin jo lähes 40 C lämmintä, ilman varvasläpsyttimiä liikkuminen oli mahdotonta, kurkku kipeä, röörit tukossa, kamala yskä ja puolisonikin sairastui, oltiin helvetissä. Yhden viikon kuluttua tuli ukkosrintama, yhdessä yössä aamulämpötilat putosi + 12-16 asteen tasolle. Merivesi jäähtyi niin kylmäksi että uintireissut oli tosi harvassa. Rivitalon kokoinen troolari troolasi yökaudet pitkin rantaa (jyr-jyrn jyrn-jyrn… ). Koska troolarien potkurivirta ja trooli irrotti pohjasta levää se kulkeutui rantaan.  Aamulla klo 5 kulmilla tuli kauhakuormaajia ja autoja keräämään paskat pois. Apteekkeihin meni n. 150-200 euroa, ennen kuin saatiin kunnon rohdot ja paraneminen alkoi, apteekista sai ilmeisesti ilman reseptiä mitä vaan?  Joku Tamiflun tyyppinen influenssalääke toimi hyvin .

Sitten alettiin liikkua pyörä esiin, mutta kylmä tuuli levisi pohjoisesta lämpö n. 24, aamulla 12-14C, vesi n. 20-asteista. Yllättäen havaitsimme, että Italialaisilla oli suupielet alaspäin he oli vakavia, ei hymynhäivää. Aloimme ihmetellä, sitten Rai-kanavan uutis-TV näytti pari huudettua ja huidottua puheenvuoroa Italian ”parlamentista” kestoiltaan noin 30 min. Ensiksi sai kyytiä pääministeri käsittämättömästä talouspolitiikasta, sitten EU typerästä ja kalliista hallinnosta. Annoimme aplodit.

Melko pian huomasimme että turistialueet olivat käytännössä tyhjiä, liikehuoneistoja ja bungalow-kortteleita myytävänä. Kun tuo uutis-TV ihmetteli ”missä ovat ulkomaalaiset turistit?”, huomasimme että tosiaan näinhän olikin. Olimme nähneet muutaman puolalaisen ja pari ranskalaista turistiautoa. Puolalaiset olivat tosi ystävällisiä. Koko loman aikana emme nähneet yhtään saksalaista turistia. Muina vuosina he olivat pääjoukkoa.

Loma jatkui, pankkiautomaatti varasti minun pankkikorttini, joku tirehtööri tuli viidessä minuutissa skootterin kanssa pelastamaan meidät, kokeiltiin korttia uusiksi, kortti ei toiminut? (Nordean sirumalli). No, vaimon samanlainen bisnesskortti toimi 10-0. Korttini pelasi joissakin kaupoissa ja muualla Euroopassa  / Baltiassa 10-0.

Kotiin lähtöä aikaistettiin muutama päivä ennen suunnitelmia. Osoite GPS:n, mutta se kaatui 100 kilometrin ajon jälkeen. Ilmeisesti se ei tykännyt, kun annoin osoitteet Keski-Italiasta (Tallinnan D- terminaaliin 2 400 km). No parin tunnin työn jälkeen homma alkoi toimia ja Itävallassa alkoi sataa. Iltahämärissä 100 km ennen Varsovaa taas paloi kojelaudassa moottorin häiriövalo ja kö-kö-… GPS:ään kyselyä ja selvisi, että huolto reitillä n. 20 km päässä, sinne siis. Auto kiinni läppäriin, vastaus yksi ruiskunohjausuuttimen ohjausventtiilin liitin hapettunut, rapsutusta ja CRC:tä, reissu kesti taas puoli tuntia. Tuo pomo teki 10 km koeajolenkin, istuin vieressä kainalot märkänä, koska edellä ajavan rekisterikilpikään ei näkynyt, etäisyys 10 metriä ja vauhtia 60-80 km/h, (HUH-HUH). Nytkin annoin tuolle pomolle taasen sen parikymppisen.

Näyttää siltä, että Euroopassa korjataan turistien autot ilmaiseksi, jos niihin ei mene osia. Unkarin kahden tunnin korjaus maksoi 38 e, Rankassa uusi starttimoottori + pultit ja tunti töitä maksoi n. 350 e, Tämänvuotisten vikojen syy näihin on ”makuuhaavat”,  auto seisoo n. 9kk vuodesta, kilometrejä kertynyt viidessä vuodessa 75 000 km.

Puolassa oli kai satanut kuukauden yhteen putkeen, pellot lainehtivat, sorsat plutasivat peltojen lammikoissa, viljat olivat itäneet; me varmasti saamme maksaa niille ihmisille jotakin, sillä siellä näytti olevan katastrofi. Sää alkoi parantua vasta Liettua-Latvia-rajalla.

Dieselin hinnat Italiassa 1,53-1,56 e, Itävallassa 1,64-1,68 e / litra paitsi bio-diesel 1,44 e, sitä ei näköjään tankannut kukaan, ei mekään.  Muualla Euroopassa yhtä halpaa kuin meillä?

Italiassa ruoka kaupoissa n. 25-30 prosenttia halvempaa kuin meillä, ravintoloissa sika-kallista, nuivan pieni illallinen kahdelle maksoi 50 e. Meillä ravintolassa se olisi ollut n. 20-30 e  ja ABC:llä alle 20 e.

Kun seuraa taustapeilejä ja ennustaa edellä menevien liikkeitä ja muistaa, että mitä suurempi vastapuoli sen suuremmat etuoikeudet, ainakin Baltiassa, ja jos ja kun kolahtaa, niin siitä ei ole apua vaikka olet kuinka oikeassa matkanteko on loppu! Liettuassa yksi henkilöauto poistui metsään vesiliirron takia, se kiilaili muuta liikennettä törkeästi. Se oli ohittanut meidät n. 5 minuuttia aiemmin.

Tosi onni on, että meille ei mitään vakavaa / dramaattista ei sattunut, onpahan muisteltavaa. Matka jatkuu ensi kesänä.

Maija Wikström ja Ahti Nauska
Lohja